Uutiset

Kauan odotettu kirjeäänestys ulkosuomalaisille hyväksytty eduskunnassa

21/11/2017

Lähde: www.suomi-seura.fi

Hallituksen esitys kirjeäänestyksen sallimisesta ulkosuomalaisille hyväksyttiin tiistaina 21.11.2017 eduskunnan täysistunnossa toisessa käsittelyssä. Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentti ovat kampanjoineet kirjeäänestyksen puolesta 17 vuotta. Kirjeäänestys vastaa tätä päivää, jossa ihmisten liikkuvuus on lisääntyvä megatrendi.

Suomen ulkopuolella asuvia äänioikeutettuja on yli 242 000. Ulkosuomalaisten äänestysvilkkaus on pysynyt noin 8 – 10 %:ssa, ja siihen on tärkein syy ollut pitkät ja kalliit matkat äänestyspaikalle. Monet ulkosuomalaiset joutuvat ottamaan jopa työstä vapaata äänestystä varten.

Kirjeäänestyksen on määrä olla käytössä vuoden 2019 eduskuntavaaleista lähtien.
Nyt hyväksytyn lain mukaan oikeus äänestää kirjeitse on ulkosuomalaisilla äänioikeutetuilla ja niillä Suomessa vakituisesti asuvilla äänioikeutetuilla, jotka ovat ulkomailla koko sen ajan kun Suomessa voi äänestää eli ennakkoäänestysajan ja vaalipäivän.
Äänestystilanteessa on oltava paikalla kaksi todistajaa, jotka todistavat allekirjoituksillaan, että äänestys on tapahtunut vaalisalaisuus säilyttäen ja vaalivapautta kunnioittaen.
Äänioikeutettu voi itse valita, äänestääkö hän kirjeitse vai menemällä ennakkoäänestyspaikkaan Suomen ulkomaanedustustoon.

Kirjeäänestys on voimassa lähes 50 maassa, muun muassa Ruotsissa, missä se on nostanut ulkoruotsalaisten äänestysvilkkautta huomattavasti.

Ennakkoäänestyspaikat Kreikassa vuoden 2018 presidentinvaaleissa

Lähde: www.finland.gr

Suomen presidentinvaali toimitetaan tammikuussa 2018. Ensimmäisen vaalin vaalipäivä Suomessa on sunnuntai 28.1.2018  ja mahdollisen toisen vaalin vaalipäivä sunnuntai 11.2.2018.

Ulkomaan ennakkoäänestys toimitetaan Suomen edustustoissa ja niiden toimipaikoissa ennen Suomen vaalipäivää. Edustustoissa voivat äänestää niin ulkosuomalaiset kuin myös ne, jotka asuvat vakituisesti Suomessa, mutta ovat ulkomailla esimerkiksi lomamatkoilla tai työkomennuksella.

Kreikassa on mahdollista äänestää Ateenassa, Haniassa, Rodoksella ja Thessalonikissa.

Ateena 17.-20.1.2018  
(mahdollinen toinen ennakkoäänestys 31.1.-3.2.2018)

Hania 17.-18.1.2018
(mahdollinen toinen ennakkoäänestys 31.1.-1.2.2018)

Rodos 17.-18.1.2018
(mahdollinen toinen ennakkoäänestys 31.1.-1.2.2018)

Thessaloniki 19.-20.1.2018
(mahdollinen toinen ennakkoäänestys 2.2.-3.2.2018)

Lisätietoa vaaleista ja ennakkoäänestämisestä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdys ulkosuomalaisille Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuonna

02/11/2017

Lähde: www.suomi-seura.fi


Arvoisat ulkosuomalaiset, hyvät Suomen sukuiset kaikkialla maailmassa,

Teitä on paljon! Teitä oli satoja tuhansia jo ennen itsenäisyyttämme ja nykyään maailmalla asuu jopa kaksi miljoonaa suomalaistaustaista ihmistä. Jos joka kymmenes teistä sytyttää itsenäisyyspäivänä ikkunalle kynttilän, niin valoa riittää.

Muistan Suomi-koululaiset heiluttamassa pieniä siniristilippuja Sveitsissä, sotaveteraanit Ruotsissa, jääkiekkotähdet Kanadassa ja nyt viimeksi vahvan tunnelman amerikansuomalaisten Finnfestissä Yhdysvaltain Minnesotassa.

Olen läpi presidenttikauteni saanut tavata teitä suomensukuisia ja suomalaisia eri puolilla maailmaa. Osa on vasta muuttanut Suomesta, kun taas monen side Suomeen kulkee vain isovanhempien kautta.

Yksi FinnFestin avajaisjuhlan puhujista kertoi kuinka oli päässyt ensimmäistä kertaa käymään Suomessa. ”Minusta tuntui, että olin tullut kotiin”, hän sanoi. Se herätti ajattelemaan suomalaisuutta tunteena ja tuon tunteen sitkeyttä.

Suomi on itsenäisyytensä aikana kasvanut köyhästä kansasta menestyneeksi maaksi. Välillä taloustilanteemme on työntänyt ihmisiä muualle. Onneksi muissa maissa on tuolloin ollut osaaville ja ahkerille suomalaisille sijaa.

Ja edelleen 100-vuotiaastakin Suomesta halutaan osaajia maailmalle. Ja tiedän kyllä, että monet teistä on saanut ulkomaille se tunteista väkevin, eli rakkaus.

Myös muuttoliikkeen historia on osa Suomen tarinaa ja Suomen rakentamista. Te ulkosuomalaiset olette aina luoneet Suomi-kuvaa. Olette monen ensimmäinen, ehkä ainoa kosketus Suomeen.

Olen iloinen siitä mitä heijastatte. Te edustatte rohkeutta, uteliaisuutta ja avoimuutta. Teillä on ollut sisua selvitä vieraassa kulttuurissa ja sydäntä pitää Suomi lähellä. Olen puhunut osallisen kansallistunteesta. Se on tunne, joka on saatu aikaan demokratian välinein, tasavertaisuudella ja oikeudentunnolla. Me suomalaiset koemme, että tämä on maa ja yhteiskunta, jossa minäkin olen mukana. Tuossa eheyden tunteessa on kaikilla – lähellä ja kaukana – yhdessä varjeltavaa.

Yhdessä on myös 100-vuotiaan Suomen juhlavuoden teema. Sen ajatus ulottuu kaikkialle missä suomalaisia on. Me yhdessä muodostamme Suomen – me yhdessä viemme tätä maata eteenpäin.

Toivotan kaikille oikein hyvää itsenäisyyden juhlavuotta!

Sauli Niinistö
Tasavallan presidentti

Hallitus hyväksyi ulkosuomalaispoliittisen ohjelman vuosille 2017–2021

Lähde: http://valtioneuvosto.fi/

Hallitus hyväksyi neuvottelussaan ulkosuomalaispoliittisen ohjelman vuosille 2017–2021. Ohjelma ajaa ulkomailla asuvien suomalaisten etua ja koskettaa noin 1,6 miljoonaa ulkosuomalaista. Valtioneuvosto vahvisti ohjelman ensimmäistä kertaa vuonna 2006.

Ohjelma vahvistaa ulkosuomalaispolitiikan toimeenpanon jatkuvuutta
Ulkosuomalaispoliittinen ohjelma sisältää 17 politiikkalinjausta, joita edistetään sovituilla toimenpiteillä kunkin tavoitteen saavuttamiseksi. Ohjelman tavoitteet liittyvät muun muassa vaaleihin, kansalaisuusasioihin kuten passi- ja henkilökorttiasioihin, ulkomailla toimivien Suomi- ja Eurooppa-koulujen toimintaan, lasten perusopetukseen ja sosiaaliturva- ja terveyspalveluasioihin.

Sisäministeriössä ohjelman koordinaatiovastuu
Ulkosuomalaispoliittinen ohjelma on valmisteltu Suomi-Seura ry:n ja ulkosuomalaisparlamentin edustajien sekä eri ministeriöiden ja virastojen kesken. Koordinaatiovastuu ohjelmasta on sisäministeriössä.

Ohjelma koskee noin 1,6 miljoonaa ulkosuomalaista
Ohjelmassa ulkosuomalaisella tarkoitetaan Suomen ulkopuolella asuvaa Suomen kansalaista tai suomalaista syntyperää olevaa henkilöä. Eniten ulkosuomalaisia on Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Venäjällä, Iso-Britanniassa, Saksassa, Espanjassa ja Virossa.

Huhtikuussa 2015 Suomen kansallisissa vaaleissa äänioikeutettuja Suomen kansalaisia asui ulkomailla yhteensä noin 242 000 henkilöä.

Ulkosuomalaispoliittinen ohjelma 2017-2021

Seuraa suorana vaalilain lähetekeskustelua Suomen eduskunnasta

Lähde: Ulkosuomalaisparlamentti

Suomen hallitus on antanut esityksensä kirjeäänestysoikeuden sallimiseksi ulkosuomalaisille. Kysymys on vaalilain muutoksesta.
Keskiviikkona 27.9. noin klo 18, voi Eduskunnan internet-televisiosta seurata vaalilain lähetekeskustelu Suomen eduskunnassa.

Televisio-kanava löytyy Eduskunnan kotisivuilta
https://www.eduskunta.fi/FI/Sivut/default.aspx, kohdasta Suora verkkolähetys.

Myöhemmin verkkolähetyksen tallenteen voi katsoa kohdasta Verkkolähetysten tallenteet.

Kirjeäänestys ulkomailla esitetään mahdollistettavaksi vaaleissa

19/09/2017

Lähde: Ulkosuomalaisparlamentti

Hallitus antoi tänään esityksen eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta! Lakiesitys kirjeäänestyksen mahdollistamiseksi ulkomailla kansallisissa vaaleissa menee nyt eduskunnan käsittelyyn. Tasavallan presidentti vahvistaisi lain maaliskuun 2018 paikkeilla. Kirjeäänestys tulisi käyttöön huhtikuun 2019 eduskuntavaaleista alkaen. Ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ry ovat kampanjoineet sen puolesta 17 vuoden ajan.

Kirjeäänestyksen käyttöönotto parantaa merkittävästi mahdollisuutta äänestää, joka voi olla ulkomailla asuville ja siellä vaalien aikaan oleskeleville äänioikeutetuille hankalaa ja kallista pitkien matkojen ja matkakustannusten takia. Edelleen voisi vapaasti päättää, äänestääkö kirjeitse vai menemällä ennakkoäänestyspaikkaan.

Odotamme äänestysaktiivisuuden nousevan Suomessa merkittävästi. Ulkosuomalaisia äänioikeutettuja on 242 092 (2015) eli 5,4 % äänestäjäkunnasta mikä vastaa ruotsia äidinkielenään puhuvien äänioikeutettujen määrää.

Ulkosuomalaisparlamentti esittää päätöslauselma 2/2017, että Suomen valtio järjestää kirjeäänestyksestä tehokkaan ja selkokielisen tiedotuskampanjan hyödyntäen koti- ja ulkomaista mediaa monikanavaisesti. Tietoa tulisi jakaa myös ulkosuomalaisyhteisöille jotka voivat välittää tietoa jäsenilleen.

Lisätietoja:

Oikeusministeriö

Valtioneuvosto.fi/päätökset

Vuoden Ulkosuomalainen 2017 – tunnustus Suomi-kouluille

16/06/2017

Kuvat: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Ulkosuomalaisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö Suomi-Seura ry on valinnut maailmalla toimivat Suomi-koulut Vuoden ulkosuomalaiseksi 2017. Seura palkitsee Suomi-koulut vuosikymmeniä kestäneestä menestyksekkäästä toiminnasta suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin ylläpitäjinä maailmalla.

Vuoden ulkosuomalainen -tunnustuksen luovutti Suomen tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio ulkosuomalaisparlamentin varapuheenjohtajalle Katia Brunettolle presidentin kesäasunnolla Kultarannassa 15 kesäkuuta. 

Suomi-koulut ovat kielikouluja, joissa annetaan suomalaistaustaisille lapsille täydentävää opetusta suomen kielessä sekä tutustutetaan heitä suomalaiseen kulttuuriin. Suomi-kouluja on noin 140, ja niissä opiskelee yli 4 000 ulkosuomalaislasta ja -nuorta. Keskimääräinen Suomi-koulun koko on noin 30 oppilasta, mutta on myös yli 100 oppilaan kouluja.

Suomi-kouluista on tullut tärkeä ulkosuomalaisten kohtaamispaikka, missä lasten kielen opetuksen rinnalla vanhemmilla on mahdollisuus tavata toisia suomalaisia ja juhlia yhdessä lasten kanssa perinteisiä suomalaisia juhlia. Suomi-koulut rohkaisevat ja motivoivat vanhempia suomen kielen käyttöön ja arvostamiseen ja ovat siten tärkeä osa lasten kielellisen kehityksen ja monikielisyyden tukemista.

Suomi-koulujen menestystarina alkoi 1950-luvun lopulla, jolloin Pohjois-Amerikassa perustettiin suomalaiset sukujuuret omaaville lapsille ja nuorille kielikouluja, joiden tarkoituksena oli opettaa suomea ja ylläpitää lasten ja nuorten suomen kielen taitoa. Vanhin edelleen toiminnassa oleva Suomi-koulu on Toronton Suomen Kielen Koulu, joka on perustettu vuonna 1960. Seuraavat Suomi-koulut perustettiin New Yorkiin 1964 sekä Kanadassa Thunder Bayhin 1965 ja Sudburyyn 1966.

Euroopan ensimmäinen Suomi-koulu, Lontoon lauantaikoulu perustettiin 1972. Lontoon innostamana Suomi-kouluja alkoi 1970-luvulla syntyä nopeasti eri puolille Eurooppaa, ensimmäisten joukossa Cambridgeen, Pariisiin ja Frankfurtiin. Ensimmäinen Pohjois-Amerikan ja Euroopan ulkopuolinen Suomi-koulu perustettiin Tansanian Dar es Salaamiin. Tänä päivänä Suomi-kouluja on kaikissa maanosissa.

Suomi-koulut saavat Suomesta harkinnanvaraista valtionavustusta 3 - 18-vuotiaiden suomalaistaustaisten oppilaiden opetukseen. Tämän tuen lisäksi Suomi-kouluja ylläpitävät oppilaiden vanhemmat maksamalla lukukausimaksuja ja tekemällä vapaaehtoistyötä koulun hyväksi. Koulut saavat myös yksityisten ja yhteisöjen lahjoituksia. Suomi-koulujen tärkein resurssi ovat kuitenkin ihmiset. Koulujen toiminta on vapaaehtoisvoimin tai pienellä korvauksella uurastavien opettajien, puheenjohtajien, rahastonhoitajien ja vanhempainyhdistysten varassa. Suomi-koulujen toiminnan elinehto ovat paikalliset suomalaisvoimat – näin on ollut Suomi-koulujen toiminnan alkuvuosista tähän päivään saakka.

Suomi-koulujen opettajille järjestetään vuosittain koulutuspäivät Helsingissä. Seuraavat koulutuspäivät ovat 1. – 2. elokuuta 2017.

Vuoden ulkosuomalaiseksi on vuodesta 1993 lähtien valittu ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan, vaalinut suomalaista kulttuuriperintöä ja mahdollisesti myös edistänyt Suomen ja uuden kotimaansa välistä kulttuurivaihtoa, kauppaa tai muuta yhteistyötä. Valinta voi kohdistua myös ulkosuomalaiseen yhteisönsä edustajana tai ulkosuomalaisyhteisöön. Aiemmat palkitut ovat FinnFest USA -tapahtuman perustaja Robert Selvala, kääntäjä - kirjailija Mirja Bolgár, ruotsinsuomalainen järjestöaktiivi Arvi Tervalampi, sopraano Karita Mattila, jalkapalloilija Jari Litmanen, amerikansuomalainen Vieno Williams suuren siirtolaisuusaallon edustajana, Formula1 -kuljettaja Mika Häkkinen, Linux-käyttöjärjestelmän luoja Linus Torvalds, oopperalaulaja Matti Salminen, Euroopan oikeusasiamies Jacob Söderman, säveltäjä Kaija Saariaho, toimittaja Erkki Toivanen, kapellimestari - säveltäjä Esa-Pekka Salonen, jääkiekkoilija Saku Koivu, kääntäjä Richard Impola, professori Bengt Holmström, lähetyslääkäri Leena Pasanen, toimittaja - kirjailija Helena Petäistö, Euroopan unionin talouskomissaari, EU-komission varapuheenjohtaja Olli Rehn, kantasolututkija, professori Outi Hovatta, kapellimestari – klarinettitaiteilija Osmo Vänskä, The Simpsons-tv-sarjan tuottaja Bonita Pietila, toimittaja - kirjailija Mark Levengood ja yrittäjä Suvi Kauranen.

Suomi-Seura ry on vuonna 1927 perustettu ulkosuomalaisten etu-, neuvonta- ja asiantuntijajärjestö, joka tarjoaa ulkomaille muuttaville, siellä asuville ja Suomeen palaaville neuvontaa mm. sosiaaliturva-, verotus- ja eläkeasioissa sekä paluumuuttoon liittyvissä kysymyksissä, koordinoi tukihenkilöverkostoa noin 20 maassa, välittää tukea ulkosuomalaisyhdistysten ja -median toimintaan sekä tiedottaa ulkosuomalaisia koskevista asioista. Seura julkaisee Suomen Silta -jäsenlehteä.

Seura toimii aloitteestaan vuonna 1997 perustetun ulkosuomalaisparlamentin (USP) sihteeristönä. USP:n toimintaan osallistuu tällä hetkellä 530 ulkosuomalaisyhteisöä 39 maasta. USP:n seuraava istunto, 20-vuotisjuhlaistunto, järjestetään Helsingissä 16. – 17.6.2017. Istuntoon saapuu ennätysmäärä osanottajia eli 324 henkilöä 184 ulkosuomalaisyhteisöä.

Suomi-Seura ry täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja USP 20 vuotta.  

Uusi lähettiläs Ateenaan

24/02/2017

Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 24. helmikuuta määrännyt ulkoasiainneuvos Juha Pyykön Suomen Ateenassa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.4.2017 lukien.

Juha Pyykkö toimii tällä hetkellä yksikönpäällikkönä kehityspoliittisen osaston kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikössä. Aikaisemmin Pyykkö on toiminut ministeriössä mm. ulkomaakauppa- ja kehitysministerin virkamiessihteerinä sekä Amerikan ja Aasian osastolla.

Edustustoista Pyyköllä on kokemusta mm. New Delhistä, Canberrasta sekä Bangkokista. Ministeriöön Pyykkö on tullut vuonna 1996.

Lähde: Ulkoasiainministeriö

Ylen Suomi Finland 100 -kanava katsottavissa myös maailmalla

11/01/2017

Yle Areenaan on avautunut laajasisältöinen Suomi Finland 100 -kanava. Se on 100-vuotiaan Suomen kunniaksi rakennettu oma nettikanava, jossa Suomen tarina kerrotaan arkistoaineiston avulla. Miten Suomea on rakennettu, miten sen maisemat, kulttuuri, tavat ja kansalaiset ovat näiden vuosikymmenten aikana muuttuneet?

Suomi Finland 100 -kanava on katsottavissa kaikkialla maailmassa, vain joitain poikkeuksia saattaa ohjelmistoon tulla tekijänoikeuksien takia.

Kanavalle tulee parikymmentä erilaista teemapakettia, joissa esitellään muun muassa Suomen luontoa, historiaa, kirjallisuutta ja muuta kulttuuria sekä urheilua.

Ulkosuomalaiset voivat tarjota kanavalle taltiointeja juhlavuoden tapahtumistaan. Yle on itsekin valmistanut ulkosuomalaisista kanavalle ohjelmaa.

Suomi Finland 100 -kanavan ohjelmat ovat pääsääntöisesti nähtävissä kanavalla koko vuoden.
http://areena.yle.fi/1-3857930

(Lähde: Sutinat 1/2017 Helsingin Suomi-Seuran järjestötiedote)

Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 1.1.2017

01/01/2017

Linkki aukeaa painamalla kuvasta

Ateenan suurlähetystö myöntää henkilökortteja 1.1.2017 alkaen

01/01/2017

Suurlähetystössä myönnetään vuoden 2017 alusta tavallisia, matkustusoikeuden sisältäviä henkilökortteja. Alaikäinen voi saada matkustusoikeuden sisältävän henkilökortin, jos hänen huoltajiltaan saadaan suostumus.

Henkilökorttihakemus jätetään passihakemuksen tavoin henkilökohtaisesti suurlähetystöön. Hakemukseen tarvitaan valokuva, mutta siihen ei liitetä sormenjälkiä. Kortin hinta, 90 €, maksetaan etukäteen suurlähetystön pankkitilille samalla tavalla kuin passimaksu.  Kortti on voimassa 5 vuotta.  Lisätietoja www.finland.gr

Tasavallan presidentin tervehdys ulkosuomalaisille yhteisöille 6.12.2016

06/12/2016

Mitä itsenäisyys sinulle merkitsee? Tämä on yleinen kysymys, jota kysytään monilta suomalaisilta itsenäisyyspäivänämme. Ja ainakin tuota kysymystä voi hetken pohtia ihan omassa rauhassa. 

Viime vuosien epävarmuus maailmalla on näyttänyt, etteivät rauha ja vakaus ole kaikille itsestäänselvyyksiä. Jokainen meistä suomalaisista onkin etuoikeutettu juhlimaan ja kunnioittamaan maamme itsenäisyyttä. Samalla joulukuun kuudes päivä on kunnianosoitus kaikille itsenäisyytemme puolustajille ja sen vaalijoille.

Konfliktit maailmalla sekä epävakaus ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana entisestään. Meidän on syytä mieltää, että epävarmuus ei ole vain hetkessä ohimenevää, vaan joudumme elämään ilmiön kanssa vielä pitkään. Aika vaatii sitä, että ryhdistäydymme yhteistyössä niin EU:n sisällä kuin kansainvälisessä yhteisössäkin. Suomen on yhdessä muiden maiden kanssa toimittava tilanteen rauhoittamiseksi. Täydellistä turvallisuutta emme pysty alati muuttuvassa maailmassa saavuttamaan, mutta yhteistyössä voimme vaikuttaa paljon siihen, että kierrettä saataisiin myös rauhanomaisempaan suuntaan. Tässä työssä jokainen rauhaan pyrkivä aloite on tärkeä.

Ensi vuonna juhlimme Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlia. Juhlavuoden teema on "Yhdessä" ja se näkyy niin Suomessa kuin ulkomailla. Juhla on nimensä mukaisesti kaikkien suomalaisten ja Suomen ystävien yhteinen. Ja hyvä niin, koska meitä suomalaisia asuu runsaasti eri puolilla maailmaa. Liikkuminen maiden välillä on monelle helppoa, samoin kasvaminen erilaisiin ympäristöihin. Suomalaisuus ei kuitenkaan tunne rajoja – isänmaamme ja kansamme vaatii tänäkin päivänä puolustajiaan ja vaalijoitaan niin koto-Suomessa kuin ulkomailla. Se tehtävä on meidän kaikkien yhteinen.

Suomi on lukuisissa kansainvälissä mittauksissa aivan maailman kärkeä. Tutkimusten mukaan Suomi on maailman parhaimmistoa muun muassa rehellisyydessä, innovatiivisuudessa, lukutaidossa ja koulumenestyksessä sekä tyttöjen mahdollisuuksissa. Meidät on myös arvioitu maailman vakaimmaksi maaksi. Se on vahva lähtökohta itsenäisyytemme juhlavuodelle. Te ulkosuomalaiset olette tärkeitä lähettiläitä maailmalla, jotta isänmaamme ainutlaatuisuus tulee tunnetuksi. Vahvuutemme saatetaan nähdä läheltä katsottuna välillä itsestäänselvyyksinä, mutta ne ansaitsevat kyllä valokeilansa puheissamme ja ajatuksissamme!

Toivotan teille kaikille hyvää Suomen 99. itsenäisyyspäivää sekä rauhallista joulun odotusta.

Sauli Niinistö
Tasavallan presidentti

USP:n puhemiehistö piti syyskokouksensa Helsingissä

21/10/2016

Ulkosuomalaisparlamentin (USP) puhemiehistö piti syyskokouksensa Helsingissä 20.- 21. lokakuuta.

Sisäministeri Paula Risikon kanssa puhemiehistö keskusteli USP:n saattamisesta lainsäädännön piiriin ja ministeriön työryhmän perustamisesta asiaa tutkimaan.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle selvitettiin Suomi-koulujen valtionavun lisäämisen tärkeyttä sekä Suomi-Seura ry:n oman, ulkosuomalaisten hyväksi tehdyn toiminnan valtionavustuksen merkitystä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien kanssa puheenaiheena oli kirjeäänestys. Hallituksen kehysriihessä löytyivät keväällä varat sekä lainvalmisteluun vuosina 2018-19 että kirjeäänestyksen toteuttamiseen vuoden 2019 eduskuntavaaleista lähtien.

Tapaamisessa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Matti Vanhasen kanssa olivat esillä niin kirjeäänestys kuin USP:n saattaminen lainsäädännön piiriin. Myös lakivaliokunnan puheenjohtajan Kari Tolvasen ja varapuheenjohtaja Eva Biaudet’n kanssa keskusteltiin USP:n saattamisesta lainsäädännön piiriin. Ulkoasiainministeriön Kansalaispalvelujen eli Konsuliasioiden ja Passi- ja viisumiyksikön kanssa käytiin läpi ajankohtaisia kansalaispalveluasioita.  

Lisätietoja USP:stä: www.usp.fi, parlamenttisihteeri Sini Castrén: sini.castren@suomi-seura.fi ja info@usp.fi, puh. +358 9 6841 2127. USP ja Suomi-Seura ovat myös Facebookissa.

Ulkoasiainsihteeri Antti Vaaras aloitti Ateenan suurlähetystössä

13/10/2016

Lähde: www.finland.gr

Antti Vaaras aloitti Ateenan suurlähetystössä 1. elokuuta. Hän on ollut Ulkoasiainministeriössä vuodesta 1996.

Esitimme hänelle muutaman kysymyksen työurastaan ja ensi vaikutteista Kreikassa.

Mikä on taustasi ja miksi Kreikkaan?

Ateenaan saavuin Haagista, jossa olin Suomen OPCW-edustajana (kemiallisten aseiden kieltojärjestö). Siirto Ateenaan täysin erilaisiin tehtäviin on mielenkiintoinen ja haastava tehtävä.

Mitä tiesit etukäteen Kreikasta? Vaikutteesi maasta parin kuukauden oleskelun jälkeen?

Toimin vuosina 2012-13 vuoden verran ulkoministeriön Eurooppa-osastolla Kreikan maavastuuvirkamiehenä, joka hieman helpottaa asioiden oppimista.

Silti opittavaa riittää, mutta kiinnostus Kreikkaa kohtaan on suuri ja se auttaa asioiden hahmottamisessa. Reilun parin kuukauden oleskelun jälkeen vaikutelma on tosi positiivinen. Ihmiset ovat ystävällisiä ja avoimia ja tapaamisia on helppo järjestää. Eikä vapaa-ajallakaan pääse tylsistymään - tekemistä ja näkemistä riittää. Vielä kun oppisi vähän kieltä.

Mitä odotat tulevilta Kreikan vuosiltasi?

Odotan Kreikan vuosiltani ennen kaikkea läheisiä ja toimivia suhteita niin kreikkalaisten kuin maassa asuvien suomalaistenkin kanssa.

USP:n puhemiehistö kokoontuu syyskokoukseensa

07/10/2016

USP:n puhemiehistö kokoontuu syyskokoukseensa
 
Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö kokoontuu syyskokoukseensa Helsingissä torstaina ja perjantaina 20. - 21.10.2016. Istuntojen hyväksymiä päätöslauselmia ja muita keskeisiä ulkosuomalaisille tärkeitä asioita edistetään tapaamisissa ministerien ja eduskunnan valiokuntien kanssa.

Sisäministeri Paula Risikon kanssa keskustellaan USP:n saattamisesta lainsäädännön piiriin ja ministeriön työryhmän perustamisesta asiaa tutkimaan. Ulkosuomalaisparlamentin saattaminen lainsäädännön piiriin on poliittinen päätös, jota jouduttaisi, mikäli eduskunta tekisi USP:n asemasta kansallisen itsenäisyyden juhlavuoden päätöksen, kuten on esitetty.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen kanssa pohditaan Suomi-koulujen valtionavun lisäämistä sekä myös Suomi-Seura ry:n omaa, ulkosuomalaisten hyväksi tehdyn toiminnan valtionavustusta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien kanssa käydään läpi hyvin edistynyttä kirjeäänestysasiaa, varojen löydyttyä hallituksen kehysriihessä sekä lainvalmisteluun vuosina 2018-19 että kirjeäänestyksen toteuttamiseen vuoden 2019 eduskuntavaaleista lähtien.

Ulkoasiainvaliokunnan uudelle puheenjohtajalle Matti Vanhaselle esitellään ajankohtaiset ulkosuomalaisille tärkeät asiat. Lakivaliokunnan puheenjohtajan Kari Tolvasen kanssa keskustellaan USP:n saattamisesta lainsäädännön piiriin.

Ulkoasiainministeriön Konsuliasioiden yksikön sekä Passi- ja viisumiyksikön kanssa edistetään moninaisia kansalaispalveluasioita. Tapaamista isännöivä yksikön päällikkö Juha Savolainen on työskennellyt USP:n parlamenttisihteerinä 2000-luvun alussa.

USP:n 20-vuotisjuhlaistunnosta 16. - 17.6.2017 Helsingin yliopistossa voi jo alustavasti lukea USP:n kotisivulta www.usp.fi
USP:n käsikirjan syyskuussa päivitetty versio on myös kotisivulla, muun muassa Ajankohtaista-osiossa.

Lisää tietoa USP:sta: www.usp.fi ja Facebookissa (ulkosuomalaisparlamentti), tai ota yhteyttä: parlamenttisihteeri Sini Castrén: sini.castren@suomi-seura.fi ja info@usp.fi, puh. +358 9 6841 2127.

Tina Strandberg Suomi-Seura ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi

01/08/2016

Valtiotieteiden maisteri Tina Strandberg on valittu Helsingin Suomi-Seura ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi.

Tina Strandberg siirtyy tehtävään Kauniaisten kaupungin hallintopäällikön virasta. Aiemmin hän työskenteli Kauniaisten kaupunginsihteerin viransijaisena. Vuosina 2002 - 2005 Tina Strandberg työskenteli Suomi-Seura ry:ssä ulkosuomalaisparlamentin sihteerinä.

Tina Strandberg aloittaa toiminnanjohtajana 1.9.2016.

Strandbergin edeltäjä, filosofian maisteri, MBA Paula Selenius siirtyy eläkkeelle lokakuussa 2016. Selenius on toiminut Suomi-Seuran toiminnanjohtajana kesäkuusta 1996 lähtien.

Suomi 100 Maailmalla -kotisivut avattu

31/07/2016

Suomi 100 Maailmalla -hankkeen kotisivut on nyt avattu.
Kotisivulla on mm. tapahtumakalenteri, idea-, esiintyjä- ja materiaalipankit.

Suomi 100 Maailmalla -hanke on Suomi-Seura ry:n, Kirkon ulkosuomalaistyön/Kirkkohallituksen ja Siirtolaisuusinstituutin yhteinen hanke ja osa virallista Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Hanketta tukevat myös ulkoasiainministeriö ja Merimieskirkko ry.

Haluamme innostaa ja tukea ulkosuomalaisyhteisöjä järjestämään juhlavuoden tapahtumia ja viestimään Suomesta omissa maissaan. Haluamme myös välittää Suomessa asuville tietoa ja tunnelmia siitä, miten 100-vuotiasta Suomea juhlitaan maailmalla.

Hankkeella on myös kaikille avoin Facebook-ryhmä:
https://www.facebook.com/groups/1572269349769778/?fref=ts