Matti ja Anna Maija Kaipainen kertovat muutamalla sanalla itsestään:

Olemme Matti ja Anna Maija Kaipainen Yläneeltä Varsinais-Suomesta. Tulimme Kreikkaan vuoden 2020 alussa, pahimpaan korona-aikaan. Pohjois-Kreikkaan muutimme kesäkuussa 2021. Olemme lähetysyhdistys Kylväjän työntekijöitä ja autamme kreikan evankelisen kirkon tekemässä pakolaistyössä.

Matti on kotoisin Kotkasta ja opiskellut sekä insinööriksi että papiksi. Seurakuntatyössä hän on toiminut Pattijoella, Yläneellä sekä Harjavallassa. Anna Maija on kotoisin Iisalmesta ja opiskellut laboratoriohoitajaksi sekä diakonian erikoisopinnot kriisin- ja sielunhoidosta.

Oli mukavaa tavata Pohjois-Kreikassa asuvia suomalaisia ja pelata Mölkkyä heidän kanssaan. 

_{Lähde: Ulkoministeriö / Valtioneuvosta}

Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 2.4.2023. Ennakkoäänestys on mahdollista ulkomailla 22.-25.3.2023. Ulkoministeriö vastaa ennakkoäänestyksen järjestämisestä ulkomailla.

Ennakkoäänestyspaikat sijaitsevat Suomen edustustoissa tai niiden toimipaikoissa 86 maassa. Yhteensä ennakkoäänestyspaikkoja ulkomailla on 216.

Thessalonikissa voi äänestää ennakkoon Suomen kunniakonsulaatissa

Sapfous 3, 6. krs, 54627 Thessaloniki

Puh. + 30 2310 314 400

Ulkoministeriö vastaa ennakkoäänestyksen järjestämisestä edustojen lisäksi suomalaisilla aluksilla, jotka liikkuvat Suomen rajojen ulkopuolella ennakkoäänestysajankohtana.

Oikeusministeriöllä on yleisvastuu vaalien toimeenpanosta. Se on julkaissut vaalit.fi-verkkosivuilla listan ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista. 

Eduskuntavaalien yhteydessä on käytössä myös kirjeäänestys. Sen määräajat, ohjeet ja materiaalien tilauslomake löytyvät vaalit.fi-sivuilta.

Tietoa ennakkoäänestyksestä Kreikassa löytyy myös Suomen Ateenan suurlähetystön verkkosivuilta.

_{Lähde: Tasavallan Presidentin Kanslia / Suomi-Seura Ry}

Arvoisat ulkosuomalaiset, hyvät ystävät,

vuosi 2020 on tulossa päätökseen. Tämä vuosi on ollut poikkeuksellinen. Koronaepidemia on asettanut meidät kaikki uudenlaiseen tilanteeseen. Moni teistä ulkosuomalaisista on joutunut olemaan pitkiä aikoja etäällä läheisistä täällä Suomessa. Huoli omasta ja läheisten terveydestä on kasvanut.  

_{Lähde: Tasavallan Presidentin Kanslia}

Kansalaiset,

Olemme uuden vuosikymmenen alussa. 2010-luku oli nopean muutoksen aikaa. Vauhti kiihtyy jatkossa edelleen, mutta kehityksen suuntaan vaikutamme itse.

Rauhattomuus, epävakaus ja lyhytjänteisyys ovat leimanneet elämää niin maailmalla kuin Suomessa. Niille on nyt luotava vastavoimia. Tarvitsemme enemmän rauhaa, vakautta ja pitkäjänteisyyttä.

_{Lähde: Valtioneuvoston viestintäosasto}

Olemme astumassa uudelle vuosikymmenelle. Uusi vuosi tuo mukanaan monenlaista uutta, mutta myös tuttua ja turvallista. Joulun pyhien jälkeen arki koittaa ja koulut, työt ja harrastukset alkavat jälleen. Tuttuja ihmisiä on ympärillä ja kuluneen vuoden kokemukset kulkevat matkassamme vuoteen 2020.

_{Lähde: Suomi-Seura ry:n uutiskirje 11/2019}

TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS

Arvoisat ulkosuomalaiset, hyvät ystävät,

Vuosi lähenee loppuaan, ja on aika viettää Suomen sadatta toista itsenäisyyspäivää. Kulunut vuosi on ollut vaiheikas niin täällä koti-Suomessa kuin varmasti myös siellä eri puolilla maailmaa.

_{Lähde: Suomi-Seura ry, ajankohtaista, 25/4/2018}

Suomi-Seura ry sai uuden puheenjohtajan ja hallituksen torstaina 25.4. pidetyssä vuosikokouksessa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin valtiopäiväneuvos Markus Aaltonen. Aaltonen on toiminut aikaisemmin Suomi-Seuran varapuheenjohtajana.

Kokouksessa seuraamme edusti seuramme perustajajäsen Riitta Douhaniaris (alla kuvassa keskellä).

Vuosikokouksessa sovellettiin ensimmäistä kertaa Suomi-Seuran uusia sääntöjä, joiden mukaisesti Suomi-Seuralla on johtokunnan sijasta hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa. Valinta tapahtuu hallituksen järjestäytymiskokouksessa.

Vuosikokouksessa hyväksyttiin vuoden 2018 kertomus toiminnasta ja tilinpäätös sekä vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Kokouksessa Suomi-Seuran jäsenjärjestöjen edustajia antoi tervehdyksensä uudelle puheenjohtajalle ja hallitukselle sekä kiitokset kautensa päättäneelle puheenjohtajalle ja johtokunnalla.

_{Lähde: Suomi-Seura ry:n uutiskirje 12/2018}

_{Lähde: Alfred Kordelinin säätiö www.kordelin.fi, Suomi-Seura ry:n Facebook sivut ja Suomi-koulujen tuki ry:n Facebook sivut}

Alfred Kordelinin säätiö on jakanut apurahoina 3,4 miljoonaa euroa ja myöntänyt neljä Alfred Kordelinin -palkintoa yhteensä € 120.000. € 30.000 arvoinen Alfred Kordelinin -palkinto myönnettiin akatemiaprofessori Hannu Salmelle, kirjailija Riina Katajavuorelle, taiteilijaryhmä IC-98:lle ja Suomi-koulujen tuki ry:lle. 

Palkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka on työssään merkittävällä tavalla toiminut suomalaisen sivistyksen puolesta. Alfred Kordelinin säätiö on jakanut apurahoja keskeytyksettä vuodesta 1920 lähtien. 

Palkintoperustelut

Suomi-koulut ovat suomen kielen ja kulttuurin vaalijoita vankalla 60 vuoden kokemuksella. Tällä hetkellä noin 140 koulussa opiskelee yli 4000 lasta ja nuorta 45 eri maassa, kaikissa maanosissa. Suomi-koulut antavat täydentävää opetusta väliaikaisesti ja vakinaisesti ulkomailla asuville kouluikäisille ylläpitääkseen ja vahvistaakseen heidän äidinkielen osaamistaan. Samalla koulut perehdyttävät laajemminkin Suomen historiaan ja kulttuuriin, sillä suomi ei välttämättä ole kaikkien oppilaiden ykköskieli. Kielellisen ja kulttuurisen identiteetin vahvuus on tärkeä selviytymisen ja jaksamisen lähde vieraassa ympäristössä eläville lapsille ja nuorille. Tässä Suomi-koulut tekevät arvokasta ja korvaamatonta työtä. Koulut toimivat myös tärkeinä kohtaamispaikkoina lasten vanhemmille. Suomi-koulut rohkaisevat ja motivoivat vanhempia suomen kielen käyttöön ja sen arvostamiseen. Näin ne ovat tärkeänä tukena lasten kielellisessä kehityksessä sekä kasvatuksessa aitoon monikielisyyteen. Suomi-koulut toimivat vapaaehtoisvoimin. Vuosittaiset koulutuspäivät ja opetussuunnitelmat takaavat opetuksen yhdenmukaisen tasokkuuden. Ympäri maailmaa vaikuttava kunnianhimoinen ruohonjuuritason kulttuurinen kasvatustyö jää kotimaassa helposti huomiotta.

Suomi-koulujen tuki ry:n puheenjohtajan kiitospuhe palkinnon antamisen yhteydessä

Arvoisa juhlaväki,

Kiitos. Valtava kiitos!

Jo J.V. Snellman on todennut aikoinaan, että ”Kieli ei kiinnitä yksilöä yksin isänmaahan, vaan heimoon yleensä.” Tässä lausahduksessa kiteytyy Suomi-koulujen toiminta nykyisessä, kovin nopeatempoisessa ja toisinaan niin rajattomalta tuntuvassa maailmassamme. Suomi-koulussa pääsemme kielen kautta mukaan suomalaisten joukkoon – Suomen tunteisiin, taiteisiin ja tietoon.

Suomi-koulujen tuki ry. on nöyrän kiitollinen saamastaan tunnustuksesta, tästä palkinnosta, josta emme osanneet edes unelmoida. Heti alkuun haluan todeta, että vaikka saankin edustaa Suomi-koulujen tuki ry.:tä tänä iltana, Suomi-koulujen tuki ry. on yhtä kuin ne kaikki yli neljätuhatta suomikoululaista ympäri maailman – Australiasta Argentiinaan. Tämä palkinto menee suoraan ulkosuomalaisille lapsille ja nuorille.

Kaikilla näillä lapsilla ja nuorilla on ilo ymmärtää suomea. Suomi on mahtava salakieli ulkomailla, monen perheen ”oma juttu”. Ulkosuomalaiset lapset ovat poikkeuksetta ylpeitä toisesta tai kolmannesta kotimaastaan, mutta he tarvitsevat tukea kielen monipuoliseen kehittymiseen, suomen kielen lukutaidon vahvistamiseen sekä kulttuurimme ymmärtämiseen.

Kiitos Alfred Kordelinin säätiölle tämän tuen lisäämisestä ja monipuolistamisesta tänä iltana saadun palkinnon avulla.

Palkinnosta kuultuani luin Kordelinista hieman enemmän. Kordelinin elämästä on todettu:

”Yhtäältä Kordelin itse osasi oikein lukea ajan merkit ja hyödyntää piilevät mahdollisuudet. Toisaalta hän välttämättä tarvitsi liiketoimintaansa eri alojen asiantuntijoiden apua…”

ja kuvaus jatkuu, kun puhutaan Kordelinin työnteosta:

Toisaalta Kordelin osasi – silloin kun ankaralta työnteoltaan malttoi – olla mainio seuramies ja järjestikin ystävilleen mieleenpainuvia juhlia.

Voisin tässä lauseessa korvata Kordelin nimen termillä Suomi-koulu:

”Yhtäältä Suomi-koulut osaavat lukea ajan merkit ja hyödyntää piilevät mahdollisuudet. Toisaalta Suomi-koulut tarvitsevat koulujen toimintaan eri asiantuntijoiden apua.

Toisaalta Suomi-koulut osaavat -silloin kun ankaralta työnteoltaan malttavat – olla mainioita seuramiehiä ja Suomi-koulut järjestävätkin ystävilleen mieleenpainuvia suomalaisia juhlia.”

Maailmalla toimivat Suomi-koulut eivät ole vain suomen kielen opetuspaikkoja. Ne toimivat maamme peileinä maailmalla ja kokoavat alueen suomalaiset, pohjoismaalaiset ja muut Suomen ystävät yhteen.

Suomi-koulujen asema on vahvistunut ja jäsentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maailman muuttoliikkeet ja aikamme alati muuttuva mediayhteiskunta on osoittanut, kuinka tärkeänä oman kielen, omien juurien ja oman kulttuurinen vaalimista pidetään. Kuinka tärkeää suomalainen ajattelu ja toimintakulttuuri oikeastaan on. Kuinka kielen ja kulttuurin osaaminen, hahmottaminen ja sen vivahteiden tunnistaminen on avain monikulttuuriseen dialogiin, suvaitsevaisuuteen, rauhaan.

Päätän Opetushallituksen pääjohtajan Olli-Pekka Heinosen viisauteen:

”Kieli on ihmisen kaikki.”

Kiitos.

Veera Toivonen, pj.

_{Lähde: Thessaloniki Film Festival - Public Relations}

Thessalonikin elokuvafestivaalit käynnistyvät lauantaina 13. lokakuuta 2018 erikoisnäytökset englanninkielisillä tekstityksillä!

Nyt kreikkaa osaamattomalla yleisöillä on ainutlaatuinen mahdollisuus nauttia kauden parhaista kansainvälisistä elokuvista joka lauantai klo. 19:00, Olympion-teatterissa.

Ensimmäinen englanninkielisellä tekstityksellä esitetty elokuva oli 13. lokakuuta esitetty kreikkalainen, Babis Makridisin, elokuva ”PITY”.

Lisätietoja Facebook:sta

_{Lähde: Ulkosuomalaisparlamentti www.usp.fi} 

Alla oleva esite kertoo kuinka helppoa äänestäminen tulee olemaan, kun äänestää kirjeitse.

Suomessa tulee ensimmäistä kertaa huhtikuun 2019 eduskuntavaaleista alkaen voimaan ulkomailla asuvan tai oleskelevan Suomen kansalaisen oikeus valita ennakkoäänestysvaihtoehdoksi Suomen edustustossa tai konsulaatissa käynnin sijaan myös kirjeäänestys.

Vaaleista vastaavan oikeusministeriön ylläpitämälle Vaalit.fi -internet -sivustolle päivittyy ajan myötä lisää tietoa kirjeäänestyksestä ja tietoa kirjeäänestysmateriaalin tilauspalvelun avautumisesta (avautuu: 14.1.2019).

Muista päivittää henkilötietosi muutokset aina Suomeen.
Kun osoitetiedot väestötietojärjestelmässä ovat ajantasaisia, on esimerkiksi passin saaminen nopeampaa ja ilmoitus äänioikeudesta löytää perille!

Muutettaessa ulkomailla osoitteesta toiseen uuden osoitteen voi ilmoittaa Suomeen maistraatille helposti
1. Sähköisellä lomakkeella  
2. Tulostettavalla lomakkeella

Toimita tulostettava lomake maistraattiin joko,
1. Sähköpostitse: address@maistraatti.fi tai address@magistraten.fI
2. Postitse: Länsi-Suomen maistraatin Pietarsaaren yksikköön, PL 26, FI- 68601 Pietarsaari, Finland
3. Toimittamalle se lähimpään Suomen edustustoon, tai
4. Vierailemalla missä tahansa maistraatissa

_{Lähde: www.suomi-seura.gr / Tulevat tapahtumat}

Seuraa Ulkosuomalaiset ja kirjeäänestys –seminaaria suorana lähetyksenä 10.10. klo 9.00-12!

Kirjeäänestys tulee mahdolliseksi ensimmäistä kertaa huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa. Kirjeitse voivat äänestää noin 260 000 ulkomailla asuvaa äänioikeutettua ja ulkomailla vaalien aikaan oleskelevat äänioikeutetut.

Seminaarin järjestetään Helsingissä klo 9.00. – 12 (UTC+3), keskiviikkona 10. lokakuuta, 2018.

Voit seurata tilaisuutta suorana lähetyksenä, ja se on katsottavissa myöhemmin myös tallenteena osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=KmWGwaky2yY

OHJELMA

09.00 – 09.05   Tilaisuuden avaus
Jarmo Virmavirta, puheenjohtaja, Suomi-Seura ry,  ulkosuomalaisparlamentti

09.05 – 09.20   Avauspuhe
Kai Mykkänen, sisäministeri

09.25 – 09.40   Muuttuva ulkosuomalaisuus
Miika Tervonen, vastaava tutkija, Siirtolaisuusinstituutti

09.45 – 10.00   Ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus
Johanna Peltoniemi, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

10.05 – 10.40   Kirjeäänestys käyttöön – mikä muuttuu, miten toimia? 
Johanna Suurpää, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön, johtaja, oikeusministeriö

Kommenttipuheenvuoro
Timo Salovaara, johtaja, Väestörekisterikeskus

10.45 – 11.00   Kirjeäänestys ulkoministeriön näkökulmasta
Pasi Tuominen, konsulipäällikkö, ulkoministeriö

11.05 – 11.30   Kirjeäänestys ulkosuomalaisten näkökulmasta
Satu Oldendorff, johtaja, Pohjois-Saksan Merimieskirkko, Saksa
Jaana Tapanainen-Thiess, Dubai, UAE (video)
Voitto Visuri, puheenjohtaja, Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto, Ruotsi
Ella Turta, puheenjohtaja, Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto, Ruotsi (video)
Hanna Wagner, USP:n USA:n ja Latinalaisen Amerikan alueen varapuhemies, USA (video)

11.35 – 11.45   Yhteenveto 
Kari Lumikero

11.45 – 11.50   Loppusanat
Mauri Vihko, kirkon ulkosuomalaistyön johtaja, Kirkkohallitus

12.00               Tilaisuus päättyy

Tapahtuman juontaa Kari Lumikero. Tilaisuus on suomenkielinen.

Tilaisuuden järjestävät: Suomi-Seura ry, ulkoministeriö, Kirkon ulkosuomalaistyö/Kirkkohallitus, Siirtolaisuusinstituutti ja Suomen Merimieskirkko ry.

Lisätietoja antaa Suomi-Seura ry: Tina Strandberg tina.strandberg@suomi-seura.fi puh. 09-684 2121/040 777 8810, Liisa Oinonen liisa.oinonen@suomi-seura.fi puh. 09-6841 2131

_{Lähde: www.finland.gr}

Suomen Ateenan-suurlähetystössä aloitti 1. elokuuta työnsä uusi edustuston päällikön sijainen, Sampo Saarinen. Sampo on työskennellyt ulkoasiainministeriön palveluksessa vuodesta 2013.

Hän vastaili suurlähetystön nettisivuilla muutaman kysymyksen hänen työurastaan ja vaikutelmistaan Kreikasta ja Ateenan suurlähetystöstä.

Kerro hieman itsestäsi ja työtaustastasi.

Perheeseeni kuuluu vaimo ja seitsenvuotiaat kaksospojat. Valmistuin Turun yliopistosta vuonna 2008 pääaineenani poliittinen historia ja sivuaineinani valtio-oppi sekä venäjä. Ennen ulkoministeriöuraani toimin puolustusvoimilla analyytikkona kolmen vuoden ajan.

Ulkoministeriöön tulin sitten vuonna 2013. Vuosina 2015–2018 olin töissä Kiovassa, jossa toimin poliittisia asioita hoitavana ykkössihteerinä. Seurasin erityisesti Ukrainan konfliktia ja Ukrainassa meneillään olleita uudistuksia.

Mikä Kreikassa veti puoleensa?

Kreikka maana on hyvin mielenkiintoinen, sillä sen kulttuuri, historia ja ajankohtaiset aiheet, kuten maahanmuutto ja talous, ovat kiehtovia. Perheen kannalta Kreikka tarjoaa myös hyvät elämisen puitteet. Suurlähetystössä minua kiinnosti työnkuva, sillä edustuston varapäällikön paikka on kiinnostava ja kehittävä pesti. Asemamaan vaihtaminen ajoittain on osa ulkoministeriön urakiertoa, ja onkin hienoa päästä tekemään uusi aluevaltaus, sillä aikaisempi työkokemukseni ei sinänsä suoraan ole sovellettavissa Kreikkaan.

Mitä tiesit etukäteen Kreikasta?

Minulla oli aikaisemmin pieni kosketus Kreikkaan, koska olimme käyneet Ateenassa vuonna 2014. Mielikuvissani oli samoin saaret, vuoret, lämpö ja hyvä ruoka.

Minkälainen vaikutelma sinulle on syntynyt maasta tähän mennessä?

Vaikutelmani on positiivinen, ihmiset ovat todella ystävällisiä. Ateenassa on kaunista kaupunkimaisemaa ja sykkivää kaupunkielämää, mutta lisäksi löytyy rauhallisempiakin alueita.

Mitä odotat tulevilta vuosilta työn ja vapaa-ajan suhteen?

Työn suhteen pääsen kartuttamaan Kreikan ja Albanian politiikan ja yhteiskunnan tuntemustani ja ymmärrystäni sekä harjaantumaan uusiin työtehtäviini. Vapaa-ajalta odotan hyviä ulkoliikuntamahdollisuuksia, vuoripatikointia, uimista, pyöräilyä ja perheen kanssa tutustumista Kreikan lukuisiin kiehtoviin paikkoihin. Ja tietysti ruokakulttuuria!

Mitä uutta toivot voivasi tuoda Ateenan suurlähetystöön?

Uusi työntekijä tuo aina mukanaan tuoretta, uutta ajattelua ja näkökulmaa. Tässä tapauksessa tuon myös mukanani ripauksen nuoruutta. Mottonani voisi olla "rentoutta ja reiluutta".

Haluatko vielä lopuksi sanoa jotakin?

On erittäin hienoa aloittaa Ateenassa ja tässä työyhteisössä. Varmasti on tulossa mukavat työvuodet. Ollaan Kreikkaan liittyvissä asioissa yhteyksissä aina tarpeen vaatiessa!

_{Lähde: Suomi--Seura Ry, Helsinki}

Ulkosuomalaisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö Suomi-Seura ry on valinnut Tartossa asuvan kirjailijan Mika Keräsen Vuoden ulkosuomalaiseksi 2018. Seura palkitsee Keräsen menestyksekkäästä toiminnasta suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin ylläpitäjänä maailmalla.

”Kohderyhmäni kirjallisuudessa on aina ollut lapset, jotka eivät rakasta lukemista”, kertoo Vuoden ulkosuomalainen 2018 Mika Keränen. Hän jatkaa: ”Haluan rohkaista kaikkia ulkomailla asuvia suomalaisia puhumaan äidinkieltään lapsille. Se tarkoittaa, että myös omasta äidinkielestään on pidettävä huolta. Ulkomailla Suomi merkitseekin minulle eniten äidinkieltäni ja sen kautta juuria pohjoiseen.”

Mika Keränen on kirjoittanut lastenkirjoja viroksi ja suomeksi. Keränen kuuluu Viron suosituimpiin lastenkirjailijoihin. Hän on julkaissut viroksi 13 kirjaa ja suomentanut virolaista kaunokirjallisuutta. Keräsen lastenkirjojen pohjalta on tehty seikkailuelokuva Supilinna Salaselts (Suomessa Soppalinnan salaseura).

Mika Keränen on asunut Virossa jo 25 vuotta. Tänä vuonna Keräselle on myönnetty Tarton kaupunginkirjailija –titteli. Titteli annetaan kirjailijalle, joka on elävöittänyt Tarton kirjallisuuselämää ja tehnyt Tarttoa tunnetuksi kirjallisuusmyönteisenä kaupunkina. Vuonna 2010 Keräsen kirja Peidetud hõbedane aardelaegas (suom. Hopeinen aarrearkku 2010) valittiin vuoden 2009 parhaaksi lastenkirjaksi ja se sai Viron kulttuurirahaston kirjallisuuspalkinnon.

Mika Keränen palkitaan keskiviikkona 30.5. klo 14 :00 Eesti Majassa - Viro-Keskuksessa (Sörnäisten rantatie 22) pidettävässä tilaisuudessa. 

Vuoden ulkosuomalaiseksi on vuodesta 1993 lähtien valittu ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan, vaalinut suomalaista kulttuuriperintöä ja mahdollisesti myös edistänyt Suomen ja uuden kotimaansa välistä kulttuurivaihtoa, kauppaa tai muuta yhteistyötä. Valinta voi kohdistua myös ulkosuomalaiseen yhteisönsä edustajana tai ulkosuomalaisyhteisöön. Aiemmat palkitut ovat FinnFest USA -tapahtuman perustaja Robert Selvala, kääntäjä - kirjailija Mirja Bolgár, ruotsinsuomalainen järjestöaktiivi Arvi Tervalampi, sopraano Karita Mattila, jalkapalloilija Jari Litmanen, amerikansuomalainen Vieno Williams suuren siirtolaisuusaallon edustajana, Formula1 -kuljettaja Mika Häkkinen, Linux-käyttöjärjestelmän luoja Linus Torvalds, oopperalaulaja Matti Salminen, Euroopan oikeusasiamies Jacob Söderman, säveltäjä Kaija Saariaho, toimittaja Erkki Toivanen, kapellimestari - säveltäjä Esa-Pekka Salonen, jääkiekkoilija Saku Koivu, kääntäjä Richard Impola, professori Bengt Holmström, lähetyslääkäri Leena Pasanen, toimittaja - kirjailija Helena Petäistö, Euroopan unionin talouskomissaari, EU-komission varapuheenjohtaja Olli Rehn, kantasolututkija, professori Outi Hovatta, kapellimestari – klarinettitaiteilija Osmo Vänskä, The Simpsons-tv-sarjan tuottaja Bonita Pietila, toimittaja - kirjailija Mark Levengood, yrittäjä Suvi Kauranen ja maailmalla toimivat Suomi-koulut.

_{Lähde: Suomi-Seura ry:n uutiskirje 3/2018}

Ulkosuomalaisparlamentin (USP) puhemiehistö kokoontuu kevätkokoukseen Helsinkiin 12.-13.4.2018. Puhemiehistö edistää USP:n istuntojen hyväksymiä päätöslauselmia: kirjeäänestyksen tiedotuskampanja vuoden 2019 eduskuntavaaleja varten, YLE:n ohjelmiston näkyvyys maailmalla, ulkosuomalaiset Suomen Team Finland ja Business Finland -verkostoitumisen tukena ja USP:n toiminnan turvaaminen eli sen aseman vakiinnuttamisen edellytykset.

Lisäksi Suomi-Seura ja USP järjestävät yhteistyössä kansanedustaja, Suomi-Seuran varapuheenjohtaja Eva Biaudetin kanssa avoimen keskustelutilaisuuden eduskunnassa perjantaina 13.4. klo 10.30 - 12.
Tervetuloa!

_{Lähde: http://www.presidentti.fi
Kuvat: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia}

Kansalaiset,

Olemme viettäneet juhlan vuoden, itsenäisyytemme sataa vuotta on monin tavoin kunnioitettu ja kiitoksin muisteltu.

On ollut sykähdyttävää seurata kuinka ihmisten juhlamieli vuoden mittaan valtasi maan. On kerrattu menneet, katsottu tulevaan ja ennen kaikkea, tunnettu aitoa iloa omasta suomalaisuudestamme.

Tasavuosi tuottaa helposti ajatusharhaa, että se olisi ikään kuin kulkumme vedenjakaja, olisi aika ennen sitä ja aika sen jälkeen. Juhlavuoden selkeä sanoma kuitenkin oli, että Suomen suunta on ollut onnistunut, joten sillä tiellä on hyvä jatkaa tulevaisuuteen. Vuoden tunnus oli ”Yhdessä”; se koettiin menestyksemme salaisuutena ja myös tulevaisuutemme avaimena.

Tämä alkanut vuosi kuitenkin pysäyttää heti itsetutkiskeluun. Vuosien 1917 ja 1918 muistot ovat liki vastakkaiset. Ensin tapahtui parasta ja sitä seurasi pahinta, mitä kansakunta voi kohdata. Itsenäisyyden vuosi vaihtui sisällissodan vuodeksi, eikä edes pitkä aika ole kaikkia sen arpia peittänyt.

Itsenäisyyden alku ei siis ollutkaan ”yhdessä” vaan perin pahoin erillään. Tätä ei voi noin vain pyyhkiä pois. Historian suhteen on uskallettava olla rehellinen, sillä vain rehellisyys luo pohjan luottamukseen. Yhteisö on vahva, jos se kykenee käsittelemään myös kipeitä asioita. Menneisyyden kanssa on hierottava sovintoa.

Silti, jää kysymys vastakkaisista vuosista. Vasta vuosikymmenten myötä kasvoi täysi luottamus kansanvaltaan. Syntyi osallisen kansallistunnetta; tässä olen mukana, yhdessä.

Oppi näistä vaiheista meille on selkeä: on erilaisuutta, ihmisillä on toisistaan poikkeavia taustoja, vakaumuksia ja tavoitteita, on oikeus olla eri mieltä. Ja sitä on osattava kunnioittaa, vaikka kuinka itse toisin ajattelisi.

Yhteys on hyvä sana. Meillä on yhteys; se voi merkitä syvää samautta yhtä lailla kuin että osaamme erilaisuudesta huolimatta ymmärtää toisiamme. Ymmärrys ja sen tuoma yhteys, niiden viitoittamalla tiellä meidän on hyvä yhdessä jatkaa myös tästä eteenpäin.

* * *

Itsenäisyys on paitsi lahja, niin myös tehtävä. Ja tehtävää riittää.

Hukatun vuosikymmenen jälkeen talous on kääntynyt nousuun ja työllisyys alkanut parantua. Tätä käännettä kipeästi tarvitaan. Silti kansantaloutemme ei vieläkään ole saavuttanut vuoden 2008 tasoa.

Vailla kasvuakin sekä julkinen että yksityinen kulutus ovat kuitenkin lisääntyneet, sen on mahdollistanut runsas velkaantuminen. Velkaa taas on ollut tarjolla keskuspankkien valtavien elvytystoimien myötä.

Tunnettu tosiasia on, että vientimaana taloutemme on kovasti riippuvainen kysynnästä maailmalla. Nyt on syytä tiedostaa, että velkaantunut taloutemme on myös hyvin riippuvainen suurten keskuspankkien politiikasta. 

On aiheellisesti varoitettu, että runsas rahoitus on kanavoitunut velkojen ja omaisuusarvojen kasvuun. Rahapolitiikan tiukentaminen, johon jossain vaiheessa maailmalla väistämättä päädytään, johtaa haasteellisempaan tilanteeseen.  Kohtuullinen varovaisuus on nyt paikallaan.

Maailmantaloudessa on käynnissä syvä muutos, jossa teknologinen kehitys muokkaa nopeasti kokonaisia tuotannonaloja ja muuttaa perinteistä työn kuvaa. Meidän on varmistettava, että pysymme kehityksessä ja kilpailussa mukana. Eikä pelkästään mukana – Suomessa ja Suomella on taitoa olla tuon kehityksen kärjessä.

Viime vuosien ilonaihe on ollut nuorten kiinnostus ryhtyä yrittäjäksi. Tunnelmat ammattiopistoista Slushiin heijastavat laajempaakin asennemuutosta. Nuori luottaa päänsä ja käsiensä taitoon.

Nuorilla on myös huolensa. Syksyllä julkaistiin tutkimus, jossa kartoitettiin suomalaisnuorten turvallisuuden tunnetta. Viesti oli vakava, turvattomuus on tunkeutumassa heidän elinpiiriinsä. Uhan tunne ei niinkään nouse ulkoa vaan yhteiskuntamme sisältä, kuten esimerkiksi huolena toimeentulosta, eriarvoistumisesta tai maahanmuutosta.

Yhä edelleen Suomessa syrjäytyy nuoria, kiusaaminen jatkuu niin suoraan kuin somessa ja #metoo-liike on tuonut kaikkien tietoisuuteen kuinka paljon myös nuoria ahdistellaan. Paljon paranisi jos tunnettaisiin empatiaa tai ainakin osattaisiin toista ihmistä kunnioittaa. Olisi siis ymmärrys ja sen tuoma yhteys.

Nuorten huoliin on vastaaminen vain herättämällä luottamus siihen, että vaikeudet voitetaan. Olemme usein toistaneet, että Suomessa kaikilla on mahdollisuus. Yhä useammin tulee esille, että koulukirjojen tai oppivälineiden kalleus kyseenalaistaa teini-ikäisen opintien jatkumisen. Tai että hyvästä yrityksestä huolimatta ei nuorelle polkua työelämään löydykään. Pidetään kiinni siitä, että kaikilla todella on se aito mahdollisuus.

* * *

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on vakaa, mutta maailmalla myllertää. Ja se vaikuttaa meihin ja kaikkiin.

Viime aikoina vain harva kansainvälisen politiikan tapahtuma on ollut toivottu, saati sitten iloinen. Kuluneen vuoden aikana Pohjois-Korean kärjistävä asekehittely on ollut uusi lisä muutoinkin mittavaan turvallisuusuhkien luetteloon.

Yhä selkeämmin näkyy, että Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat, vaihtelevin kokoonpanoin, istuvat niissä pöydissä, joissa maailman menoa säädellään. On sinänsä hyvä asia, että suurilla on keskusteluyhteys. Meidän kannaltamme ongelmana ovat ne puuttuvat tuolit: EU on jäänyt sivuosaan ja YK:n rooli tuntuu kutistuvan.

Suurten välissä on onneksi aina tilaa myös pienille. Suomi tarjoaa mielellään hyviä palveluksia kun niille on kysyntää. Suomi toimiikin aktiivisesti vakautta ja vuoropuhelua tukien niin Itämerellä, arktisilla alueilla kuin maailmanlaajuisesti.

Joulun alla YK:sta tuli kaksi viestiä. Myönteistä oli, että turvallisuusneuvosto kykeni yksimielisyyteen Pohjois-Korean lisäpakotteista. Pahaenteistä taas, että Yhdysvallat on esittänyt kovasanaista kritiikkiä maailmanjärjestön toimintaa kohtaan.

Suomi tukee YK:n pääsihteeri Guterresin aloitetta järjestön uudistamisesta. Tähtäin on lisätä YK:n toiminnan vaikuttavuutta ja vastuullisuutta. Ja se on oikein, koska puutteistaan huolimatta YK on korvaamaton toimija kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi.

* * *

Elämme koko ihmiskunnalle ratkaisevia aikoja. Ilmastonmuutos ei ole mielipidekysymys vaan todellinen uhka. Monille meistä ymmärrys siitä on tullut myöhään ja olisi tullut vielä myöhemmin ilman niitä ihmisiä, jotka herätystä ovat soittaneet.  Hyvä kun herättivät!

Nyt on toiminnan aika, ei tavalliseen tahtiin, vaan nopeasti. Olemme takamatkalla.

Suomi ottaa ja kantaa vastuuta. Olemme sitoutuneet Pariisin sopimuksen toimeenpanoon ja juuri lisänneet kansainvälistä ilmastorahoitustamme. Myös suomalainen cleantech-teollisuus on mukana kehittämällä kestäviä ratkaisuja.

Jokaisen meistä on otettava ja kannettava vastuuta; elämäntapamme tuottaa kriittiseksi käyvää kuormaa planeetallemme. Maailma ei ole vain meitä varten, se on jatkuvuutta varten. Ja se meidän on turvattava.

Maailman väestö lisääntyy nopeasti. Ristiriitaista on, että väestö lisääntyy nopeimmin siellä, missä lapsista on vaikea kantaa vastuuta, missä elinolosuhteet ovat muutoinkin niukat ja eniten vaarassa ilmastonmuutoksen vuoksi. Tulee julmuuksia, tulee muuttoliikettä, voi syntyä kansainvaelluksiakin.

Siksikin on autettava ja tuettava naisia kehitysmaissa astumaan eturiviin. Tyttöjen on saatava käydä koulunsa ja määrätä elämänsä suunta. Tämä on oikein heidän itsensä vuoksi, mutta samalla mitä tärkeintä meidän kaikkien vuoksi. Naisten panos on ollut korvaamaton Suomen omassa tarinassa. On vaikea kuvitella, miten ihmiskunnalla olisi varaa jättää tämä voima vapauttamatta.

* * *

Maailma muuttuu, mutta jotakin samaa jää. Jo Seitsemän veljeksen Juhani tiesi, kuinka ”Kaikki käy hyvin, jos vaan itse kukin kohdastamme harrastelemme yksimielisyyttä ja sovintoa. Mutta kas jos riitaa etsimme, niin kyllä löydämme aina syitä niskaharjastemme kohotteiksi.” 

Toivotan teille kaikille hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta!

_{Lähde: www.suomi-seura.fi}

Hallituksen esitys kirjeäänestyksen sallimisesta ulkosuomalaisille hyväksyttiin tiistaina 21.11.2017 eduskunnan täysistunnossa toisessa käsittelyssä. Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentti ovat kampanjoineet kirjeäänestyksen puolesta 17 vuotta. Kirjeäänestys vastaa tätä päivää, jossa ihmisten liikkuvuus on lisääntyvä megatrendi.

Suomen ulkopuolella asuvia äänioikeutettuja on yli 242 000. Ulkosuomalaisten äänestysvilkkaus on pysynyt noin 8 – 10 %:ssa, ja siihen on tärkein syy ollut pitkät ja kalliit matkat äänestyspaikalle. Monet ulkosuomalaiset joutuvat ottamaan jopa työstä vapaata äänestystä varten.

Kirjeäänestyksen on määrä olla käytössä vuoden 2019 eduskuntavaaleista lähtien.
Nyt hyväksytyn lain mukaan oikeus äänestää kirjeitse on ulkosuomalaisilla äänioikeutetuilla ja niillä Suomessa vakituisesti asuvilla äänioikeutetuilla, jotka ovat ulkomailla koko sen ajan kun Suomessa voi äänestää eli ennakkoäänestysajan ja vaalipäivän.
Äänestystilanteessa on oltava paikalla kaksi todistajaa, jotka todistavat allekirjoituksillaan, että äänestys on tapahtunut vaalisalaisuus säilyttäen ja vaalivapautta kunnioittaen.
Äänioikeutettu voi itse valita, äänestääkö hän kirjeitse vai menemällä ennakkoäänestyspaikkaan Suomen ulkomaanedustustoon.

Kirjeäänestys on voimassa lähes 50 maassa, muun muassa Ruotsissa, missä se on nostanut ulkoruotsalaisten äänestysvilkkautta huomattavasti.

_{Lähde: www.finland.gr}

Suomen presidentinvaali toimitetaan tammikuussa 2018. Ensimmäisen vaalin vaalipäivä Suomessa on sunnuntai 28.1.2018  ja mahdollisen toisen vaalin vaalipäivä sunnuntai 11.2.2018.

Ulkomaan ennakkoäänestys toimitetaan Suomen edustustoissa ja niiden toimipaikoissa ennen Suomen vaalipäivää. Edustustoissa voivat äänestää niin ulkosuomalaiset kuin myös ne, jotka asuvat vakituisesti Suomessa, mutta ovat ulkomailla esimerkiksi lomamatkoilla tai työkomennuksella.

Kreikassa on mahdollista äänestää Ateenassa, Haniassa, Rodoksella ja Thessalonikissa.

Ateena 17.-20.1.2018  
(mahdollinen toinen ennakkoäänestys 31.1.-3.2.2018)

Hania 17.-18.1.2018
(mahdollinen toinen ennakkoäänestys 31.1.-1.2.2018)

Rodos 17.-18.1.2018
(mahdollinen toinen ennakkoäänestys 31.1.-1.2.2018)

Thessaloniki 19.-20.1.2018
(mahdollinen toinen ennakkoäänestys 2.2.-3.2.2018)

Lisätietoa vaaleista ja ennakkoäänestämisestä

_{Lähde: www.suomi-seura.fi}

Arvoisat ulkosuomalaiset, hyvät Suomen sukuiset kaikkialla maailmassa,

Teitä on paljon! Teitä oli satoja tuhansia jo ennen itsenäisyyttämme ja nykyään maailmalla asuu jopa kaksi miljoonaa suomalaistaustaista ihmistä. Jos joka kymmenes teistä sytyttää itsenäisyyspäivänä ikkunalle kynttilän, niin valoa riittää.

Muistan Suomi-koululaiset heiluttamassa pieniä siniristilippuja Sveitsissä, sotaveteraanit Ruotsissa, jääkiekkotähdet Kanadassa ja nyt viimeksi vahvan tunnelman amerikansuomalaisten Finnfestissä Yhdysvaltain Minnesotassa.

Olen läpi presidenttikauteni saanut tavata teitä suomensukuisia ja suomalaisia eri puolilla maailmaa. Osa on vasta muuttanut Suomesta, kun taas monen side Suomeen kulkee vain isovanhempien kautta.

Yksi FinnFestin avajaisjuhlan puhujista kertoi kuinka oli päässyt ensimmäistä kertaa käymään Suomessa. ”Minusta tuntui, että olin tullut kotiin”, hän sanoi. Se herätti ajattelemaan suomalaisuutta tunteena ja tuon tunteen sitkeyttä.

Suomi on itsenäisyytensä aikana kasvanut köyhästä kansasta menestyneeksi maaksi. Välillä taloustilanteemme on työntänyt ihmisiä muualle. Onneksi muissa maissa on tuolloin ollut osaaville ja ahkerille suomalaisille sijaa.

Ja edelleen 100-vuotiaastakin Suomesta halutaan osaajia maailmalle. Ja tiedän kyllä, että monet teistä on saanut ulkomaille se tunteista väkevin, eli rakkaus.

Myös muuttoliikkeen historia on osa Suomen tarinaa ja Suomen rakentamista. Te ulkosuomalaiset olette aina luoneet Suomi-kuvaa. Olette monen ensimmäinen, ehkä ainoa kosketus Suomeen.

Olen iloinen siitä mitä heijastatte. Te edustatte rohkeutta, uteliaisuutta ja avoimuutta. Teillä on ollut sisua selvitä vieraassa kulttuurissa ja sydäntä pitää Suomi lähellä. Olen puhunut osallisen kansallistunteesta. Se on tunne, joka on saatu aikaan demokratian välinein, tasavertaisuudella ja oikeudentunnolla. Me suomalaiset koemme, että tämä on maa ja yhteiskunta, jossa minäkin olen mukana. Tuossa eheyden tunteessa on kaikilla – lähellä ja kaukana – yhdessä varjeltavaa.

Yhdessä on myös 100-vuotiaan Suomen juhlavuoden teema. Sen ajatus ulottuu kaikkialle missä suomalaisia on. Me yhdessä muodostamme Suomen – me yhdessä viemme tätä maata eteenpäin.

Toivotan kaikille oikein hyvää itsenäisyyden juhlavuotta!

Sauli Niinistö
Tasavallan presidentti

_{Lähde: http://valtioneuvosto.fi/}

Hallitus hyväksyi neuvottelussaan ulkosuomalaispoliittisen ohjelman vuosille 2017–2021. Ohjelma ajaa ulkomailla asuvien suomalaisten etua ja koskettaa noin 1,6 miljoonaa ulkosuomalaista. Valtioneuvosto vahvisti ohjelman ensimmäistä kertaa vuonna 2006.

Ohjelma vahvistaa ulkosuomalaispolitiikan toimeenpanon jatkuvuutta
Ulkosuomalaispoliittinen ohjelma sisältää 17 politiikkalinjausta, joita edistetään sovituilla toimenpiteillä kunkin tavoitteen saavuttamiseksi. Ohjelman tavoitteet liittyvät muun muassa vaaleihin, kansalaisuusasioihin kuten passi- ja henkilökorttiasioihin, ulkomailla toimivien Suomi- ja Eurooppa-koulujen toimintaan, lasten perusopetukseen ja sosiaaliturva- ja terveyspalveluasioihin.

Sisäministeriössä ohjelman koordinaatiovastuu
Ulkosuomalaispoliittinen ohjelma on valmisteltu Suomi-Seura ry:n ja ulkosuomalaisparlamentin edustajien sekä eri ministeriöiden ja virastojen kesken. Koordinaatiovastuu ohjelmasta on sisäministeriössä.

Ohjelma koskee noin 1,6 miljoonaa ulkosuomalaista
Ohjelmassa ulkosuomalaisella tarkoitetaan Suomen ulkopuolella asuvaa Suomen kansalaista tai suomalaista syntyperää olevaa henkilöä. Eniten ulkosuomalaisia on Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Venäjällä, Iso-Britanniassa, Saksassa, Espanjassa ja Virossa.

Huhtikuussa 2015 Suomen kansallisissa vaaleissa äänioikeutettuja Suomen kansalaisia asui ulkomailla yhteensä noin 242 000 henkilöä.

Ulkosuomalaispoliittinen ohjelma 2017-2021

_{Lähde: http://valtioneuvosto.fi/}

Hallitus hyväksyi neuvottelussaan ulkosuomalaispoliittisen ohjelman vuosille 2017–2021. Ohjelma ajaa ulkomailla asuvien suomalaisten etua ja koskettaa noin 1,6 miljoonaa ulkosuomalaista. Valtioneuvosto vahvisti ohjelman ensimmäistä kertaa vuonna 2006.

Ohjelma vahvistaa ulkosuomalaispolitiikan toimeenpanon jatkuvuutta
Ulkosuomalaispoliittinen ohjelma sisältää 17 politiikkalinjausta, joita edistetään sovituilla toimenpiteillä kunkin tavoitteen saavuttamiseksi. Ohjelman tavoitteet liittyvät muun muassa vaaleihin, kansalaisuusasioihin kuten passi- ja henkilökorttiasioihin, ulkomailla toimivien Suomi- ja Eurooppa-koulujen toimintaan, lasten perusopetukseen ja sosiaaliturva- ja terveyspalveluasioihin.

Sisäministeriössä ohjelman koordinaatiovastuu
Ulkosuomalaispoliittinen ohjelma on valmisteltu Suomi-Seura ry:n ja ulkosuomalaisparlamentin edustajien sekä eri ministeriöiden ja virastojen kesken. Koordinaatiovastuu ohjelmasta on sisäministeriössä.

Ohjelma koskee noin 1,6 miljoonaa ulkosuomalaista
Ohjelmassa ulkosuomalaisella tarkoitetaan Suomen ulkopuolella asuvaa Suomen kansalaista tai suomalaista syntyperää olevaa henkilöä. Eniten ulkosuomalaisia on Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Venäjällä, Iso-Britanniassa, Saksassa, Espanjassa ja Virossa.

Huhtikuussa 2015 Suomen kansallisissa vaaleissa äänioikeutettuja Suomen kansalaisia asui ulkomailla yhteensä noin 242 000 henkilöä.

Ulkosuomalaispoliittinen ohjelma 2017-2021

_{Lähde: Ulkosuomalaisparlamentti}

Suomen hallitus on antanut esityksensä kirjeäänestysoikeuden sallimiseksi ulkosuomalaisille. Kysymys on vaalilain muutoksesta.
Keskiviikkona 27.9. noin klo 18, voi Eduskunnan internet-televisiosta seurata vaalilain lähetekeskustelu Suomen eduskunnassa.

Televisio-kanava löytyy Eduskunnan kotisivuilta
https://www.eduskunta.fi/FI/Sivut/default.aspx, kohdasta Suora verkkolähetys.

Myöhemmin verkkolähetyksen tallenteen voi katsoa kohdasta Verkkolähetysten tallenteet.

_{Lähde: Ulkosuomalaisparlamentti}

Suomen hallitus on antanut esityksensä kirjeäänestysoikeuden sallimiseksi ulkosuomalaisille. Kysymys on vaalilain muutoksesta.
Keskiviikkona 27.9. noin klo 18, voi Eduskunnan internet-televisiosta seurata vaalilain lähetekeskustelu Suomen eduskunnassa.

Televisio-kanava löytyy Eduskunnan kotisivuilta
https://www.eduskunta.fi/FI/Sivut/default.aspx, kohdasta Suora verkkolähetys.

Myöhemmin verkkolähetyksen tallenteen voi katsoa kohdasta Verkkolähetysten tallenteet.

_{Lähde: Ulkosuomalaisparlamentti}

Hallitus antoi tänään esityksen eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta! Lakiesitys kirjeäänestyksen mahdollistamiseksi ulkomailla kansallisissa vaaleissa menee nyt eduskunnan käsittelyyn. Tasavallan presidentti vahvistaisi lain maaliskuun 2018 paikkeilla. Kirjeäänestys tulisi käyttöön huhtikuun 2019 eduskuntavaaleista alkaen. Ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ry ovat kampanjoineet sen puolesta 17 vuoden ajan.

Kirjeäänestyksen käyttöönotto parantaa merkittävästi mahdollisuutta äänestää, joka voi olla ulkomailla asuville ja siellä vaalien aikaan oleskeleville äänioikeutetuille hankalaa ja kallista pitkien matkojen ja matkakustannusten takia. Edelleen voisi vapaasti päättää, äänestääkö kirjeitse vai menemällä ennakkoäänestyspaikkaan.

Odotamme äänestysaktiivisuuden nousevan Suomessa merkittävästi. Ulkosuomalaisia äänioikeutettuja on 242 092 (2015) eli 5,4 % äänestäjäkunnasta mikä vastaa ruotsia äidinkielenään puhuvien äänioikeutettujen määrää.

Ulkosuomalaisparlamentti esittää päätöslauselma 2/2017, että Suomen valtio järjestää kirjeäänestyksestä tehokkaan ja selkokielisen tiedotuskampanjan hyödyntäen koti- ja ulkomaista mediaa monikanavaisesti. Tietoa tulisi jakaa myös ulkosuomalaisyhteisöille jotka voivat välittää tietoa jäsenilleen.

Lisätietoja:

Oikeusministeriö

Valtioneuvosto.fi/päätökset

_{Kuvat: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia}

Ulkosuomalaisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö Suomi-Seura ry on valinnut maailmalla toimivat Suomi-koulut Vuoden ulkosuomalaiseksi 2017. Seura palkitsee Suomi-koulut vuosikymmeniä kestäneestä menestyksekkäästä toiminnasta suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin ylläpitäjinä maailmalla.

Vuoden ulkosuomalainen -tunnustuksen luovutti Suomen tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio ulkosuomalaisparlamentin varapuheenjohtajalle Katia Brunettolle presidentin kesäasunnolla Kultarannassa 15 kesäkuuta. 

Suomi-koulut ovat kielikouluja, joissa annetaan suomalaistaustaisille lapsille täydentävää opetusta suomen kielessä sekä tutustutetaan heitä suomalaiseen kulttuuriin. Suomi-kouluja on noin 140, ja niissä opiskelee yli 4 000 ulkosuomalaislasta ja -nuorta. Keskimääräinen Suomi-koulun koko on noin 30 oppilasta, mutta on myös yli 100 oppilaan kouluja.

Suomi-kouluista on tullut tärkeä ulkosuomalaisten kohtaamispaikka, missä lasten kielen opetuksen rinnalla vanhemmilla on mahdollisuus tavata toisia suomalaisia ja juhlia yhdessä lasten kanssa perinteisiä suomalaisia juhlia. Suomi-koulut rohkaisevat ja motivoivat vanhempia suomen kielen käyttöön ja arvostamiseen ja ovat siten tärkeä osa lasten kielellisen kehityksen ja monikielisyyden tukemista.

Suomi-koulujen menestystarina alkoi 1950-luvun lopulla, jolloin Pohjois-Amerikassa perustettiin suomalaiset sukujuuret omaaville lapsille ja nuorille kielikouluja, joiden tarkoituksena oli opettaa suomea ja ylläpitää lasten ja nuorten suomen kielen taitoa. Vanhin edelleen toiminnassa oleva Suomi-koulu on Toronton Suomen Kielen Koulu, joka on perustettu vuonna 1960. Seuraavat Suomi-koulut perustettiin New Yorkiin 1964 sekä Kanadassa Thunder Bayhin 1965 ja Sudburyyn 1966.

Euroopan ensimmäinen Suomi-koulu, Lontoon lauantaikoulu perustettiin 1972. Lontoon innostamana Suomi-kouluja alkoi 1970-luvulla syntyä nopeasti eri puolille Eurooppaa, ensimmäisten joukossa Cambridgeen, Pariisiin ja Frankfurtiin. Ensimmäinen Pohjois-Amerikan ja Euroopan ulkopuolinen Suomi-koulu perustettiin Tansanian Dar es Salaamiin. Tänä päivänä Suomi-kouluja on kaikissa maanosissa.

Suomi-koulut saavat Suomesta harkinnanvaraista valtionavustusta 3 - 18-vuotiaiden suomalaistaustaisten oppilaiden opetukseen. Tämän tuen lisäksi Suomi-kouluja ylläpitävät oppilaiden vanhemmat maksamalla lukukausimaksuja ja tekemällä vapaaehtoistyötä koulun hyväksi. Koulut saavat myös yksityisten ja yhteisöjen lahjoituksia. Suomi-koulujen tärkein resurssi ovat kuitenkin ihmiset. Koulujen toiminta on vapaaehtoisvoimin tai pienellä korvauksella uurastavien opettajien, puheenjohtajien, rahastonhoitajien ja vanhempainyhdistysten varassa. Suomi-koulujen toiminnan elinehto ovat paikalliset suomalaisvoimat – näin on ollut Suomi-koulujen toiminnan alkuvuosista tähän päivään saakka.

Suomi-koulujen opettajille järjestetään vuosittain koulutuspäivät Helsingissä. Seuraavat koulutuspäivät ovat 1. – 2. elokuuta 2017.

Vuoden ulkosuomalaiseksi on vuodesta 1993 lähtien valittu ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan, vaalinut suomalaista kulttuuriperintöä ja mahdollisesti myös edistänyt Suomen ja uuden kotimaansa välistä kulttuurivaihtoa, kauppaa tai muuta yhteistyötä. Valinta voi kohdistua myös ulkosuomalaiseen yhteisönsä edustajana tai ulkosuomalaisyhteisöön. Aiemmat palkitut ovat FinnFest USA -tapahtuman perustaja Robert Selvala, kääntäjä - kirjailija Mirja Bolgár, ruotsinsuomalainen järjestöaktiivi Arvi Tervalampi, sopraano Karita Mattila, jalkapalloilija Jari Litmanen, amerikansuomalainen Vieno Williams suuren siirtolaisuusaallon edustajana, Formula1 -kuljettaja Mika Häkkinen, Linux-käyttöjärjestelmän luoja Linus Torvalds, oopperalaulaja Matti Salminen, Euroopan oikeusasiamies Jacob Söderman, säveltäjä Kaija Saariaho, toimittaja Erkki Toivanen, kapellimestari - säveltäjä Esa-Pekka Salonen, jääkiekkoilija Saku Koivu, kääntäjä Richard Impola, professori Bengt Holmström, lähetyslääkäri Leena Pasanen, toimittaja - kirjailija Helena Petäistö, Euroopan unionin talouskomissaari, EU-komission varapuheenjohtaja Olli Rehn, kantasolututkija, professori Outi Hovatta, kapellimestari – klarinettitaiteilija Osmo Vänskä, The Simpsons-tv-sarjan tuottaja Bonita Pietila, toimittaja - kirjailija Mark Levengood ja yrittäjä Suvi Kauranen.

Suomi-Seura ry on vuonna 1927 perustettu ulkosuomalaisten etu-, neuvonta- ja asiantuntijajärjestö, joka tarjoaa ulkomaille muuttaville, siellä asuville ja Suomeen palaaville neuvontaa mm. sosiaaliturva-, verotus- ja eläkeasioissa sekä paluumuuttoon liittyvissä kysymyksissä, koordinoi tukihenkilöverkostoa noin 20 maassa, välittää tukea ulkosuomalaisyhdistysten ja -median toimintaan sekä tiedottaa ulkosuomalaisia koskevista asioista. Seura julkaisee Suomen Silta -jäsenlehteä.

Seura toimii aloitteestaan vuonna 1997 perustetun ulkosuomalaisparlamentin (USP) sihteeristönä. USP:n toimintaan osallistuu tällä hetkellä 530 ulkosuomalaisyhteisöä 39 maasta. USP:n seuraava istunto, 20-vuotisjuhlaistunto, järjestetään Helsingissä 16. – 17.6.2017. Istuntoon saapuu ennätysmäärä osanottajia eli 324 henkilöä 184 ulkosuomalaisyhteisöä.

Suomi-Seura ry täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja USP 20 vuotta.  

Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 24. helmikuuta määrännyt ulkoasiainneuvos Juha Pyykön Suomen Ateenassa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.4.2017 lukien.

Juha Pyykkö toimii tällä hetkellä yksikönpäällikkönä kehityspoliittisen osaston kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikössä. Aikaisemmin Pyykkö on toiminut ministeriössä mm. ulkomaakauppa- ja kehitysministerin virkamiessihteerinä sekä Amerikan ja Aasian osastolla.

Edustustoista Pyyköllä on kokemusta mm. New Delhistä, Canberrasta sekä Bangkokista. Ministeriöön Pyykkö on tullut vuonna 1996.

Lähde: Ulkoasiainministeriö

Yle Areenaan on avautunut laajasisältöinen Suomi Finland 100 -kanava. Se on 100-vuotiaan Suomen kunniaksi rakennettu oma nettikanava, jossa Suomen tarina kerrotaan arkistoaineiston avulla. Miten Suomea on rakennettu, miten sen maisemat, kulttuuri, tavat ja kansalaiset ovat näiden vuosikymmenten aikana muuttuneet?

Suomi Finland 100 -kanava on katsottavissa kaikkialla maailmassa, vain joitain poikkeuksia saattaa ohjelmistoon tulla tekijänoikeuksien takia.

Kanavalle tulee parikymmentä erilaista teemapakettia, joissa esitellään muun muassa Suomen luontoa, historiaa, kirjallisuutta ja muuta kulttuuria sekä urheilua.

Ulkosuomalaiset voivat tarjota kanavalle taltiointeja juhlavuoden tapahtumistaan. Yle on itsekin valmistanut ulkosuomalaisista kanavalle ohjelmaa.

Suomi Finland 100 -kanavan ohjelmat ovat pääsääntöisesti nähtävissä kanavalla koko vuoden.
http://areena.yle.fi/1-3857930

(Lähde: Sutinat 1/2017 Helsingin Suomi-Seuran järjestötiedote)

Suurlähetystössä myönnetään vuoden 2017 alusta tavallisia, matkustusoikeuden sisältäviä henkilökortteja. Alaikäinen voi saada matkustusoikeuden sisältävän henkilökortin, jos hänen huoltajiltaan saadaan suostumus.

Henkilökorttihakemus jätetään passihakemuksen tavoin henkilökohtaisesti suurlähetystöön. Hakemukseen tarvitaan valokuva, mutta siihen ei liitetä sormenjälkiä. Kortin hinta, 90 €, maksetaan etukäteen suurlähetystön pankkitilille samalla tavalla kuin passimaksu.  Kortti on voimassa 5 vuotta.  Lisätietoja www.finland.gr

Linkki aukeaa painamalla kuvasta

Mitä itsenäisyys sinulle merkitsee? Tämä on yleinen kysymys, jota kysytään monilta suomalaisilta itsenäisyyspäivänämme. Ja ainakin tuota kysymystä voi hetken pohtia ihan omassa rauhassa. 

Viime vuosien epävarmuus maailmalla on näyttänyt, etteivät rauha ja vakaus ole kaikille itsestäänselvyyksiä. Jokainen meistä suomalaisista onkin etuoikeutettu juhlimaan ja kunnioittamaan maamme itsenäisyyttä. Samalla joulukuun kuudes päivä on kunnianosoitus kaikille itsenäisyytemme puolustajille ja sen vaalijoille.

Konfliktit maailmalla sekä epävakaus ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana entisestään. Meidän on syytä mieltää, että epävarmuus ei ole vain hetkessä ohimenevää, vaan joudumme elämään ilmiön kanssa vielä pitkään. Aika vaatii sitä, että ryhdistäydymme yhteistyössä niin EU:n sisällä kuin kansainvälisessä yhteisössäkin. Suomen on yhdessä muiden maiden kanssa toimittava tilanteen rauhoittamiseksi. Täydellistä turvallisuutta emme pysty alati muuttuvassa maailmassa saavuttamaan, mutta yhteistyössä voimme vaikuttaa paljon siihen, että kierrettä saataisiin myös rauhanomaisempaan suuntaan. Tässä työssä jokainen rauhaan pyrkivä aloite on tärkeä.

Ensi vuonna juhlimme Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlia. Juhlavuoden teema on "Yhdessä" ja se näkyy niin Suomessa kuin ulkomailla. Juhla on nimensä mukaisesti kaikkien suomalaisten ja Suomen ystävien yhteinen. Ja hyvä niin, koska meitä suomalaisia asuu runsaasti eri puolilla maailmaa. Liikkuminen maiden välillä on monelle helppoa, samoin kasvaminen erilaisiin ympäristöihin. Suomalaisuus ei kuitenkaan tunne rajoja – isänmaamme ja kansamme vaatii tänäkin päivänä puolustajiaan ja vaalijoitaan niin koto-Suomessa kuin ulkomailla. Se tehtävä on meidän kaikkien yhteinen.

Suomi on lukuisissa kansainvälissä mittauksissa aivan maailman kärkeä. Tutkimusten mukaan Suomi on maailman parhaimmistoa muun muassa rehellisyydessä, innovatiivisuudessa, lukutaidossa ja koulumenestyksessä sekä tyttöjen mahdollisuuksissa. Meidät on myös arvioitu maailman vakaimmaksi maaksi. Se on vahva lähtökohta itsenäisyytemme juhlavuodelle. Te ulkosuomalaiset olette tärkeitä lähettiläitä maailmalla, jotta isänmaamme ainutlaatuisuus tulee tunnetuksi. Vahvuutemme saatetaan nähdä läheltä katsottuna välillä itsestäänselvyyksinä, mutta ne ansaitsevat kyllä valokeilansa puheissamme ja ajatuksissamme!

Toivotan teille kaikille hyvää Suomen 99. itsenäisyyspäivää sekä rauhallista joulun odotusta.

Sauli Niinistö
Tasavallan presidentti

Ulkosuomalaisparlamentin (USP) puhemiehistö piti syyskokouksensa Helsingissä 20.- 21. lokakuuta.

Sisäministeri Paula Risikon kanssa puhemiehistö keskusteli USP:n saattamisesta lainsäädännön piiriin ja ministeriön työryhmän perustamisesta asiaa tutkimaan.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle selvitettiin Suomi-koulujen valtionavun lisäämisen tärkeyttä sekä Suomi-Seura ry:n oman, ulkosuomalaisten hyväksi tehdyn toiminnan valtionavustuksen merkitystä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien kanssa puheenaiheena oli kirjeäänestys. Hallituksen kehysriihessä löytyivät keväällä varat sekä lainvalmisteluun vuosina 2018-19 että kirjeäänestyksen toteuttamiseen vuoden 2019 eduskuntavaaleista lähtien.

Tapaamisessa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Matti Vanhasen kanssa olivat esillä niin kirjeäänestys kuin USP:n saattaminen lainsäädännön piiriin. Myös lakivaliokunnan puheenjohtajan Kari Tolvasen ja varapuheenjohtaja Eva Biaudet’n kanssa keskusteltiin USP:n saattamisesta lainsäädännön piiriin. Ulkoasiainministeriön Kansalaispalvelujen eli Konsuliasioiden ja Passi- ja viisumiyksikön kanssa käytiin läpi ajankohtaisia kansalaispalveluasioita.  

Lisätietoja USP:stä: www.usp.fi, parlamenttisihteeri Sini Castrén: sini.castren@suomi-seura.fi ja info@usp.fi, puh. +358 9 6841 2127. USP ja Suomi-Seura ovat myös Facebookissa.

Lähde: www.finland.gr

Antti Vaaras aloitti Ateenan suurlähetystössä 1. elokuuta. Hän on ollut Ulkoasiainministeriössä vuodesta 1996.

Esitimme hänelle muutaman kysymyksen työurastaan ja ensi vaikutteista Kreikassa.

Mikä on taustasi ja miksi Kreikkaan?

Ateenaan saavuin Haagista, jossa olin Suomen OPCW-edustajana (kemiallisten aseiden kieltojärjestö). Siirto Ateenaan täysin erilaisiin tehtäviin on mielenkiintoinen ja haastava tehtävä.

Mitä tiesit etukäteen Kreikasta? Vaikutteesi maasta parin kuukauden oleskelun jälkeen?

Toimin vuosina 2012-13 vuoden verran ulkoministeriön Eurooppa-osastolla Kreikan maavastuuvirkamiehenä, joka hieman helpottaa asioiden oppimista.

Silti opittavaa riittää, mutta kiinnostus Kreikkaa kohtaan on suuri ja se auttaa asioiden hahmottamisessa. Reilun parin kuukauden oleskelun jälkeen vaikutelma on tosi positiivinen. Ihmiset ovat ystävällisiä ja avoimia ja tapaamisia on helppo järjestää. Eikä vapaa-ajallakaan pääse tylsistymään - tekemistä ja näkemistä riittää. Vielä kun oppisi vähän kieltä.

Mitä odotat tulevilta Kreikan vuosiltasi?

Odotan Kreikan vuosiltani ennen kaikkea läheisiä ja toimivia suhteita niin kreikkalaisten kuin maassa asuvien suomalaistenkin kanssa.

USP:n puhemiehistö kokoontuu syyskokoukseensa
 
Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö kokoontuu syyskokoukseensa Helsingissä torstaina ja perjantaina 20. - 21.10.2016. Istuntojen hyväksymiä päätöslauselmia ja muita keskeisiä ulkosuomalaisille tärkeitä asioita edistetään tapaamisissa ministerien ja eduskunnan valiokuntien kanssa.

Sisäministeri Paula Risikon kanssa keskustellaan USP:n saattamisesta lainsäädännön piiriin ja ministeriön työryhmän perustamisesta asiaa tutkimaan. Ulkosuomalaisparlamentin saattaminen lainsäädännön piiriin on poliittinen päätös, jota jouduttaisi, mikäli eduskunta tekisi USP:n asemasta kansallisen itsenäisyyden juhlavuoden päätöksen, kuten on esitetty.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen kanssa pohditaan Suomi-koulujen valtionavun lisäämistä sekä myös Suomi-Seura ry:n omaa, ulkosuomalaisten hyväksi tehdyn toiminnan valtionavustusta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien kanssa käydään läpi hyvin edistynyttä kirjeäänestysasiaa, varojen löydyttyä hallituksen kehysriihessä sekä lainvalmisteluun vuosina 2018-19 että kirjeäänestyksen toteuttamiseen vuoden 2019 eduskuntavaaleista lähtien.

Ulkoasiainvaliokunnan uudelle puheenjohtajalle Matti Vanhaselle esitellään ajankohtaiset ulkosuomalaisille tärkeät asiat. Lakivaliokunnan puheenjohtajan Kari Tolvasen kanssa keskustellaan USP:n saattamisesta lainsäädännön piiriin.

Ulkoasiainministeriön Konsuliasioiden yksikön sekä Passi- ja viisumiyksikön kanssa edistetään moninaisia kansalaispalveluasioita. Tapaamista isännöivä yksikön päällikkö Juha Savolainen on työskennellyt USP:n parlamenttisihteerinä 2000-luvun alussa.

USP:n 20-vuotisjuhlaistunnosta 16. - 17.6.2017 Helsingin yliopistossa voi jo alustavasti lukea USP:n kotisivulta www.usp.fi
USP:n käsikirjan syyskuussa päivitetty versio on myös kotisivulla, muun muassa Ajankohtaista-osiossa.

Lisää tietoa USP:sta: www.usp.fi ja Facebookissa (ulkosuomalaisparlamentti), tai ota yhteyttä: parlamenttisihteeri Sini Castrén: sini.castren@suomi-seura.fi ja info@usp.fi, puh. +358 9 6841 2127.

Valtiotieteiden maisteri Tina Strandberg on valittu Helsingin Suomi-Seura ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi.

Tina Strandberg siirtyy tehtävään Kauniaisten kaupungin hallintopäällikön virasta. Aiemmin hän työskenteli Kauniaisten kaupunginsihteerin viransijaisena. Vuosina 2002 - 2005 Tina Strandberg työskenteli Suomi-Seura ry:ssä ulkosuomalaisparlamentin sihteerinä.

Tina Strandberg aloittaa toiminnanjohtajana 1.9.2016.

Strandbergin edeltäjä, filosofian maisteri, MBA Paula Selenius siirtyy eläkkeelle lokakuussa 2016. Selenius on toiminut Suomi-Seuran toiminnanjohtajana kesäkuusta 1996 lähtien.

Suomi 100 Maailmalla -hankkeen kotisivut on nyt avattu.
Kotisivulla on mm. tapahtumakalenteri, idea-, esiintyjä- ja materiaalipankit.

Suomi 100 Maailmalla -hanke on Suomi-Seura ry:n, Kirkon ulkosuomalaistyön/Kirkkohallituksen ja Siirtolaisuusinstituutin yhteinen hanke ja osa virallista Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Hanketta tukevat myös ulkoasiainministeriö ja Merimieskirkko ry.

Haluamme innostaa ja tukea ulkosuomalaisyhteisöjä järjestämään juhlavuoden tapahtumia ja viestimään Suomesta omissa maissaan. Haluamme myös välittää Suomessa asuville tietoa ja tunnelmia siitä, miten 100-vuotiasta Suomea juhlitaan maailmalla.

Hankkeella on myös kaikille avoin Facebook-ryhmä:
https://www.facebook.com/groups/1572269349769778/?fref=ts